Lopetan tämän blogin pitämisen!!!

En kirjoittele enää tähän blogiin.Tahdon parantua.En jaksa enää ainasta pelkoa lihomisesta.Tahdon unohtaa ajatukset siitä kuinka koko ajan yritän laihtua.
Lupasin ihmiselle ketä eniten maailmassa rakastan,että parannun.
Lupasin hänelle hakeutua hoitoon ja yrittää saada normaali elämä takaisin.
Teen sen hänen vuokseen,parannun.
En ikinä onnistunut tavoitteissani.Epäonnistuin taas.
Tärkeintä on kuitenkin,että onnistuin jossakin.Onnistuin kertomaan ihanimmalle ihmiselle tunteistani. Se ei ole enää salaisuus,joka on ikuisesti mielessäni.Haluan myös kaikki muut tukahdutetut tunteet ja salaisuudet itsestäni pois.
Toivon,etten ikinä enää joudu tälle loputtomalle synkälle tielle,joka johtaa kuolemaan.En voi ikinä olla varma etten eksy uudestaan,mutta ainakin yritän aina pysyä terveellisellä tiellä,koska lupasin rakkaalleni niin <33333

Osa minussa tahtoo parantua

Aijon paljastaa sille ihanalle ihmiselle,että rakastan häntä. Olen nyt päättänyt asian,mutta nyt toisaalta pelottaa.Olenhan vain tälläinen mitätön. Haluaisin vain edes hieman onnea elmääni.

Yritän myös myöntää itselleni sen,että olen sairas. Minulla on syömishäiriö....
En pysty kuitenkaan aina uskomaan tuohon sillä olenhan minä ihan terve ja laihduttaminenkin ihan hyvää on vain tuonut....
Aina,kun haluan parantua ja päätän syödä saatan osittain onnistua siinä. Pystyn syömään ihan melein normaalisti ainakin ulkopuolisen silmissä,mutta sisäisesti yritän koko ajan itkien saada itseäni lopettamaan. Se on se ääni päässäni. Se on myös osa minussa sitä epävarmaa ja rikkinäistä persoonaa,joka on pääasissa ollut koko minäni jo hyvin pitkään.

Yritän mennä huomenna puhumaan kuraattorille koulussa vaikka nyt onkin kauhea ahdistus jos joudun lihomaan. Ehkä sittenkin kuolen henkisesti tähän tunteeseen.