Ehkä edistytään,tai sitten ei...

Kaveri toi tänään toffeeta,kun oli ollut  viikon lapissa.Ei olisi pitänyt syödä,mutta ihan kaverini mieliksi hieman mussutin.Hän on minulle hyvin tärkeä ja en haluaisi milloinkaan loukata häntä.Pelkkä hänen läsnäolonsa pitää minut pystyssä.

Huomenna pääsen punttikselle ja uimaan ;) Pääsen kuluttamaan hiukan lisää taas.Ihan mukava juttu.En olisi päässyt jos äitini olisi halunnut lähteä,mutta kun se ei jaksa niin minä pääsen.Toivottavasti selviän hengissä siitä,en ole oikein ikinä ollut hyvä vastaanottamaan kritiikkiä tai neuvomista yleensäkin.Venyttelin tänään ja hämmästyin taas kuinka paljon venyn joillakin tavoin.En kuitenkaan ole lähelläkään venyvyydeltäni erään hyvän kaverini tasoa.Hän harrastaa balettia ja venyy kaikin tavoin ihmeellisen paljon.

Haluaisin alkaa harrastamaan joogaa.Se vaikuttaa jotenkin mielenkiintoiselta ja haluaisin jonkun "liikunta" harrastuksen,mutta en ole niin sosiaalinen,että joku tanssi olisi minulle hyvä.Kaipaan myös mielen ja kehon tasapainoa.Stressaan erittäin helposti ja olen pääsäääntöisesti ahdistunut sekä masentunut,joten kaipaisin siihen jotain....Toivoisin joogan auttavan siihen.

Tasapainoa johonkin vain minä haen.

Miksi elämä on niin vaikeaa?? Eikö voisi olla vain laiha ja kaunis.Tiedän kyllä ettei se ole niin yksinkertaista,mutta kun joillakin on kaikki ja itsellä ei mitään.

Koin tänään sellaisen ihanan hetken.Olin hyvin itsevarma ja sen hetken jopa uskoin selviäväni tästä elämästä.Tyyni ja pehmoinen tunne,jota jo nyt kaipaan rikkoutui heti,kun minulle alettiin kasaamaan kasapäin lisää velvollisuuksia ja itsestäni tuntui etten selviytyisi niistä millään.Ne olivat kyllä ihan arkipäiväisiä askareita,mutta en minä niistä mitään ahdistavaa työ listaa tahdo.