Minulla ei todellakaan mene hyvin nyt. Päivällä en tahtonut muuta kuin kuolla. Minua ahdistaa aivan suunnattomasti se, että joudun lääkärin juttusille masennukseni takia. En tahdo kertoa elämästäni kenellekään, ei se muille kuulu. Pohdin tänään sängyssä maatessani, että miltä tuntuisi tukehtua, ei hengittäisi enää. Pidätin hengitystä todella pitkään, vaikka kehoni tarvitsi happea en hengittänyt. Monta kertaa pidätin hengitystä ja aina hengitin vain sisään ja ulos hengityksenpidätys kertojen välillä ( tyhmä sana ). Siitä ei kuitenkaan tullut kummoinen olo, otsa oli vain hieman lämmin. Join sitten 10 dl vettä putkeen. Tuli todella paha olo.Käynnistin koneeen ja kuuntelin musiikkia. Palelin ja tärisin koko ajan vaikka minulla oli huppari päällä. Tökin ja naarmuttelin myös hieman käsiäni ja jalkojani hakaneulalla sillä yritin muistaa miltä sen lohtu tuintui ja minua ahdisti, kun en voinut viiltää...( olin luvannut ihmisille... ). Aijoin jossain vaiheessa lähteä alas, mutta sitä ennen menin vessaan sillä olo oli liian todellinen. Kävin kaapit läpi, ei lääkkeitä. Hengittelin sitten hetken kynsilakanpoistoainetta... Jos ketään ei olisi ollut kotona olisin mennyt alas lääkekaapille ja ottanut sieltä mitä tahansa mikä olisi turruttannut...
En ole enää järkevä... Lähden dokaamaan heti, kun siihen tulee mahdollisuus. Juon mielen tyhjäksi. Antaisin myös melkein mitä vain jos saisin hieman kannabista yms. Tuhoan elämäni, valun pohjalle. En voi enää tehdä mitään. Määräysvalta ei ole ollut pitkään aikaan enää minulla....